torstai 22. kesäkuuta 2017

Mitä kapitalismi on ja mitä se ei ole?

Julkaistu Tiedonantajassa 2017.

Toimittaja ja filosofi Pontus Purokuru on mainiossa Pro Gradu-työssään vuodelta 2014 eritelly kapitalismin käsitteen moninaisia merkityksiä. Yksi kapitalismin merkityksistä on ymmärtää kapitalismi markkinatalouden ”äärimuodoksi”. Kapitalismi on tällöin suitsimatonta markkinataloutta. Sosialismi ymmäretään tällöin kapitalismin säätelyksi, eikä omaksi yhteiskuntamuodokseen. Toinen tapa ymmärtää kapitalismi tulkita se toiminnan tavaksi, toimintalogiikaksi. Tällöin tarkoitetaan mitä hyvänsä voittoa tavoittelevaa tuotannollista toimintaa, jolloin esimerkiksi valtio voi asettua kapitalistin asemaan tavoitellessaan voittoja ja talouskasvua. Kolmas kapitalismin määritelmä tulee marxilaisesta perinteestä, jossa kapitalismi on kokonaisyhteiskunnallinen järjestelmä, jolla on omat lainomaiset tendenssinsä. Kapitalismi ymmärretään monimutkaiseksi ja globaaliksi yhteiskuntajärjestelmäksi.

Itse lisäisin näihin määritelmiin ajatuksen kapitalismista ideologiana. Arkikielisessä keskustelussa kapitalismi samaistetaan itsekkääseen omaneduntavoitteluun ja ahneuteen. Tällainen hieman psykologisoiva käsitys kapitalismista viittaa usein jonkinlaiseen ideologiaan, ajattelutapaan jota sitten joko kannatetaan tai vastustetaan. Sanaa käytetään usein tällöin ”kommunismin” vastinparina ja yleensä keskustelussa korostetaan kuinka ”ei olla sen enempää kapitalisteja kuin kommunistejakaan”.

Tämä on tietenkin itsessään ongelmallinen vastakkainasettelu sillä kapitalistina oleminen ei kerro yksilön mielipiteistä vaan hänen konkreettisesta asemastaan yhteiskunnassa. Kapitalistin asemassa oleva ihminen voi hokea olevansa hyvä ihminen ja tarkoittavansa vain hyvää työläisilleen, mutta kun hänen taloudelliset etunsa tulevat uhatuiksi, hän toimii kapitalistille ominaisella tavalla: irtisanoo työläisiä tai laskee palkkoja. Kapitalistina oleminen on valtapositio, ei sinänsä mihinkään ideologiaan sitoutumista.

Tämä ei tarkoita tietenkään etteikö kapitalisteilla olisi ideologiaa. Päinvastoin. On olemassa useita ideologioita, jotka monellakin tapaa pönkittävät ja ikuistavat kapitalistin yhteiskunnallista asemaa. Liberalismi on näistä ideologioista tunnetuin sen korostaessa yksityisomistuksen luonnonoikeudellista pyhyyttä. Kuitenkin kapitalisti voi täysin johdonmukaisesti omaksua myös autoritäärisempiä ideologioita omaa toimintaansa perustellakseen ja tukeakseen. Ei ole ollenkaan epätyypillistä kapitalisteille tukea verenhimoisia diktatuureja silloin kun sille on konkreettista tarvetta. Kapitalismin ja demokratian välistä yhteenkietoutumista ei ole koskaan ollutkaan.


Kapitalismin käsitteen ymmärtäminen ”ideologiaksi” tai ajattelutavaksi hämärtää keskustelua usein huomattavasti. Se olettaa neutraalin yhteiskunnallisen taustan josta riippumatta sitten kannatetaan joko kapitalistisia tai kommunistisia (tai mitä vaan) mielipiteitä. Kapitalismi ei ole ideologia vaikka jotkin ideologiat ovatkin kapitalistisia.

Ei kommentteja: