maanantai 20. maaliskuuta 2017

Yhteiskunnallisen mielikuvituksen soveltamista

Julkaistu Elonkehässä.

Mikko Jakosen ja Tiina Silvastin vuonna 2015 julkaistu Talouden uudet muodot -kirjoituskokoelma (Into) pohjautuu Jyväskylän yliopistolla pidettyyn talouden ja politiikan suhteita käsittelevään luentosarjaan sekä sen päättäneeseen kollokvioon. Suurin osa kokoelman teksteistä on peräisin tämän kollokvion annista. Tekstit käsittelevät yhtä lailla fossiilikapitalismin loppua kuin perustuloakin. Osuuskuntatoiminnankaan mahdollisuuksia haastaa vallitseva talouselämä ei ole unohdettu. Myös (jälki)keynesiläiselle keskustelulle on annettu tilaa, vaikka en henkilökohtaisesti näekään sitä minään talouden uutena muotona vaan pikemminkin eräänä kapitalismin hallinnan menetelmänä. Myöskään prekarisaatiota (jota käsitellään Mikko Jakosen sinänsä hyvässä tekstissä) on mielestäni vaikea pitää minään talouden uutena muotona. Onhan prekariaatti ollut jo kauan nykyisen talouden olennainen piirre.

Kaikki kirjan tekstit eivät siis harmillisesti esittele uudenlaisia talouden muotoja, mutta kuitenkin kirjan yleisenä pyrkimyksenä on esitellä erilaisia tapoja järjestää talous ei-kapitalistisesti (tai ainakin ”vähäkapitalistisesti”). Esitellyt talouden muodot tulee nähdäkseni tulkita tämän kirjan kontekstissa yhteiskunnallisen mielikuvituksen soveltamiseksi, pyrkimykseksi hahmottaa tuotannon ja kulutuksen puitteissa syntyvät yhteiskunnalliset suhteet täysin uudella tavalla.

Kirjan toimittajien mukaan nykyinen talouskriisi sekä siihen likeisesti liittyvä ekologinen kriisi on asettanut vaatimuksen uusien talouden muotojen kehittämisestä. He esittävätkin kysymyksen: ”millaisia voisivat olla talouden uudet muodot, jotka pyrkivät rakentamaan uusia tai uusvanhoja reittejä ulos taloudellisesta, yhteiskunnallisesta ja ekologisesta kriisistä?” (s. 11). Kapitalismin murentuessa omaan mahdottomuuteensa, tulee mahdolliseksi ja jopa välttämättömäksi kehitellä uudenlaisia taloudellis-yhteiskunnallisia ratkaisuja.

Syvävihreällekin henkilölle kirjassa riittää siis pureksittavaa. Jopa neljä kirjan artikkeleista käsittelee suoraan ekologisen talouden mahdollisuuksia. Tero Toivasen ja Juhana Venäläisen commonseja eli ns. ”yhteisvaurautta” käsittelevä artikkeli, Tere Vadénin fossiilikapitalismia käsittelevä teksti, Vesa-Matti Lahden jakamistaloutta esittelevä kirjoitus sekä Paavo Järvensivun degrowth -ajattelua puiva artikkeli pureutuvat kaikki tärkeisiin vihreän talouden kysymyksiin. Näihin neljään tekstiin erityisesti sopii syvävihreän suunnata katseensa.  

Ei kommentteja: