perjantai 24. maaliskuuta 2017

Verum-factum marxismissa

Esittelin tekstissäni Markkinafundamentalismin kritiikkiä Christer Lindholmin teosta Viis taloudesta! 5 myyttiä, jotka romuttavat hyvinvoinnin. Kirjassaan Lindholm esittää että "sen, minkä ihminen on luonut, hän pystyy myös muuttamaan” (s. 115). Tämä ajatus ei ole mikään uusi länsimaisen ajattelun historiassa ja jopa David Humen poliittisessa ajattelussa. Hänen mukaansa lain olemus yhteiskunnissa on pohjimmiltaan sopimuksenvarainen. Laki on luonteeltaan konstruktiivinen. Laki ihmisen luomus ja sellaisena se voi olla millainen hyvänsä. Kaikki missä näkyy ihmisen kädenjälki on pohjimmiltaan muutettavissa. 

Tämä ajatus on Giambattista Vicolta peräisin olevan verum-factum -periaatteen eräs muoto. Hänen mukaansa verum et factum convertuntur - se mikä on totta on päikseen vaihdettavissa sen kanssa mikä on tehtyä (Martin Jay: "the true and the made are interchangeable"). Ihminen voi tuntea ja tietää sen minkä hän on itse luonut. Tämä pätee esimerkiksi historiaan. Koska ihminen on luonut historiaa, hän voi myös tuntea sen. Luonnon tunteminen on puolestaan ihmiselle vaikeampaa, koska ihminen ei ole luonut luontoa vaan Jumala on sen luonut. 

Vicon ajatus on vaikuttanut valtavasti moderniin länsimaiseen ajatteluun. Tämä vaikutus ulottuu Karl Marxiin asti. Pääomansa ensimmäisen osan eräässä alaviitteessä Marx nostaa Vicon ajattelun esille verratessaan tätä Darwiniin: "Darwin oli kiinnostunut luonnollisen teknologian historiaan, ts. kasvien ja eläinten elimien muodostumiseen kasvien ja eläinten elämän tuotantovälineinä. Eikö yhteiskuntaihmisen, kaiken erityisen yhteiskuntajärjestyksen aineellisen pohjan, tuottavien elinten muodostumishistoria ansaitse samaa huomiota? Ja eikö sen kirjoittaminen olisi helpompaa, koska Vicon sanonnan mukaan ihmiskunnan historia eroaa luonnonhistoriasta siinä, että me olemme itse tehneet edellisen mutta emme jälkimmäistä?" (Pääoma 1, 2013, s. 338). 

Marxin viittaus Vicoon viittaa ensisijaisesti teknologiaan, minkä vuoksi Vicon vaikutusta Marxiin on pidetty korkeintaan epäsuorana. Länsimarxilaiset ajattelijat (kuten Lukacs) kuitenkin omaksuivat tämän ajatuksen omaan marxismiinsa erottaessaan historian ja luonnon toisistaan. Tietomme maailmasta koskee historiaa ei luontoa, tietomme on historiallista. 

Tämä johtopäätös ei kata kaikkea marxismia, mutta suureen osaan länsimarxilaisia ajattelijoita tällä oli suuri vaikutus. Martin Jayn (Marxism and Totality, s. 36) mukaan verum-factum -periaatteen omaksumisella on kuitenkin jännitteinen suhde marxismiin: jos voimme tietää varmasti vain sen minkä olemme tehneet, koskee tuo tieto aina jo tehtyjä asioita. Se ei voi suuntautua tulevaisuuteen, mihin taas marxismi kaikissa muodoissa teoreettisesti ohjatun praxiksen ajatuksellaan aina pyrkii.

Ei kommentteja: