maanantai 30. tammikuuta 2012

Haavistosta

"Tähti, elävän ihmisen spektakulaarinen representaatio, keskittää tämän banaalisuuden keskittämällä itseensä mahdollisen roolin kuvan. Tähteys tarkoittaa erikoistumista näennäisesti elettyyn; tähti on samaistumisen kohde, jonka lattean näennäiselämän on korvattava niitä sirpaloituneita tuotannollisia erikoistumisia, jotka todella eletään. Tähtien tehtävänä on näytellä erilaisia elämäntapoja ja yhteiskuntanäkemyksiä, joiden väitetään olevan vapaasti toteutettavissa maailmanlaajuisesti. He ruumiillistavat yhteiskunnallisen työn saavuttamattomissa olevan tuloksen dramatisoimalla sen sivutuotteet, jotka siirretään maagisesti sen yläpuolelle ja sen päämääräksi: vallan ja lomat, päätöksenteon ja kulutuksen, jotka ovat keskustelua vailla olevan prosessin alku ja loppu. Täällä valtiovalta henkilöityy näennäistähtenä; tuolla kulutuksen tähti kalastelee ääniä päästäkseen elettyä hallitsevaksi näennäisvaltiaaksi. Mutta aivan kuten tähden toiminta ei ole todella maailmanlaajuista, se ei myöskään todella vaihtele." (Debord, "Spektaakkeliyhteiskunta", s. 60-61.)




Ei kommentteja: