maanantai 14. kesäkuuta 2010

Politiikka ja päämäärät yhteiskuntatieteissä

Kirjoitin Revalvaatioon tekstin yhteiskuntatieteen poliittisuudesta ja sen päämääristä, utopioista. Lue se.

"Politiikka ja tiedettä ei saa sekoittaa, sanotaan. Vaan mitä se sellainen yhteiskuntatiede on, joka ei pyri vaikuttamaan? Onko se tieteellisen rationaliteetin huipentuma vaiko tosiasioihin itsensä kätkevä ideologia? Entä jos politiikka ja tiede jo lähtökohdiltaan ovat toisiinsa sekoittuneita? Onko politiikka aina ja välttämättä pidettävä erossa tieteellisestä tutkimuksesta? Näihin, ja moneen muuhun kysymykseen, pyrin tekstissäni löytämään alustavia lähtökohtia. Kokonaista argumenttia tekstistä lukija ei varmaankaan löydä, mutta ainakin joitakin suuntaviivoja yhteiskuntatieteen ja politiikan välistä suhdetta tarkkailevien ajattelulle se antaa. Teksti päätyy kysymykseen utopiasta, siihen, kuinka utopia on aina oletettava kriittisen yhteiskuntatieteen peruskäsitteistöön. Väitän, että yhteiskuntatieteitä voidaan verrata asianajajaan, joka ideaalitilanteessa argumentoinnissaan ja aineistossaan pitäytyy vain objektiivisessa, kaikille yhteisissä faktoissa, mutta kuitenkin viime kädessä kieltäytyy neutraalisuudesta asiakkaansa hyväksi. Asianajaja pyrkii tarkastelemaan faktoja niin, että ne tavalla tai toisella hyödyttäisivät asiakasta. Sama pätee yhteiskuntatieteelliseen tutkimukseen: yhteiskunnallisista prosesseista saadut faktat ovat kaikille osapuolille yhteisiä, mutta eturistiriitojen riivaamassa yhteiskunnassa on rehellisyyden nimissä luovuttava neutraalisuudesta."

Ei kommentteja: