sunnuntai 7. helmikuuta 2010

Filon: aktiivinen ja passiivinen prinsiippi

Filon oli antiikin aikoihin elänyt juutalainen filosofi, joka otti Raamatun ohella vaikutteita ajatteluunsa mm. Aristoteleelta, Platonilta ja stoalaisilta. Platonin ja Mooseksen totuuksien hän uskoi olevan yhtenevät. Stoalaisten vaikutus puolestaan näkyy mm. jaottelussa aktiiviseen ja passiiviseen prinsiippiin. Aktiivisella prinsiipillä tarkoitetaan karkeasti ottaen Jumalaa, joka kaikkivaltiuden voimalla järjestää passiivista prinsiippiä, materiaa. Ajattelussaan hän onkin tyypillinen Antiikin filosofi, jolle tärkeämpää on osallisuus traditiosta kuin omaperäisten ajatusten kehittäminen.

Filonin juutalaisuus näkyy jo pelkästään siinä, että hänen viidestä teossarjastaan kolme käsittelee Raamatun tulkintaa. Filonin ajattelussa yksi kiinnostavimmista piirteistä onkin tämän tapa tulkita Raamattua. Erityisesti hän pohtii sitä, miksi pelkästään ihmisen luomisen kohdalla Jumalaa käyttää monikkoa: ”Tehkäämme ihminen kuvaksemme”. Filonin vastaus tähän teologiseen pulmaan on yksinkertaisesti se, että Jumalalla on luomistyössään ollut mukana apureita, jotka kuitenkin ihmistä luodessaan ovat tunaroineet pahasti. Tästä epäonnistumisesta johtuen maailmassa on olemassa pahaa. Teodikean ongelman eräs ratkaisu siis.

Filon on klassisen antroposentrisen maailmankuvan edustaja. Hän ajattelee Raamattua mukaillen, että ihminen on luotu jumalan kuvaksi. Eläimillä ei ole niin väliä: kaloillakin on sielu vain ettei niiden liha pilaantuisi. Antroposentrisyys näkyy jo Filonin metafysiikan keskeisessä ajatuksessa, jossa maailmankaikkeus jaetaan kahteen prinsiippiin: aktiiviseen ja passiiviseen. Aktiivinen prinsiippi pyrkii muokkaamaan materiaa oman tahtonsa mukaiseksi. Länsimaisen ajattelun historiassa Filonin ratkaisu ei ole ollenkaan yllättävä: materia on lähes aina nähty pelkästään passiiviseksi toiminnan kohteeksi, objektiksi. Monet feministiset filosofian historioitsijat (mm. Genevieve Lloyd) ovatkin syyttäneet Filonia misogynismistä: nainen rinnastetaan filosofian historiassa luontoon ja siten materiaan. Ja koska materia on nähty passiiviseksi, myös naisellinen väistämättä ymmärretään pelkäksi passiiviseksi objektiksi. Huomion arvoista on myös se, että nainen luodaan Filonin mukaan vain miehen yksinäisyyden lievitykseksi, ja vaikka miehen ja naisen välisestä kohtaamisesta syntyykin eroottinen rakkaus, syntyy siitä myös pahoja tekoja aiheuttava riippuvuus mielihyvästä.


(kts. myös tämä)

Ei kommentteja: