perjantai 24. heinäkuuta 2009

Kääntymys ja politiikka

Kääntymys uskonnollisessa mielessä tarkoittaa William Jamesille psyykkisen tunnekeskuksen ja energian (jota voitaisiin kutsua "affekteiksi") keskittymistä elämälle merkityksen antavaan kohteeseen. Uskonnollisen tästä affektien keskittymisestä tekee se, että se pyrkii olemaan reaktio elämään sen kokonaisuudessaan. Mutta kuten jo todettua, uskonnolliset tunteet eivät ole sinänsä uskonnollisia, vaan tavallisia tunteita, jotka tulevat uskonnolliseksi vasta tullessaan uskonnolliseen kontekstiin. Jamesin mukaan "uskonnollisten" affektien keskittyminen voi saada myös sekulaareja muotoja. Näitä ovat mm. yhteiskunnalliset tai isänmaalliset utopiat. Ne ovat tunnetta "avarammasta elämästä" (James 1981, 204). Niissä on jotain pyhää. Elämän avartamisen tunne tulee kohottavaksi tekijäksi siten, että uudet kestokyvyn ja rohkeuden ulottuvuudet aukeavat. "Pelot ja ahdistukset häviävät ja siunattu mielenrauha tulee tilalle. Taivas ja helvetti, yhdentekevää!" (ibid., 205) James uskonnonpsykologia voidaankin nähdä heideggerilaisen "olemisen mielen" onttis-psykologiseksi kuvaukseksi.

Utooppisen filosofian kannalta tällainen ajattelu antaa mahdollisuuden tuoda affektit mukaan politiikkaan. Politiikan on tuotava poliittisten päämäärien pyhyys esiin, ladattava utopiat voimakkailla affekteilla. Utopia on Jumalan sekulaari vastine, johon ainakin Jamesin mukaan liittyy samat tunnekeskuksen liikkeet ja keskittymiset.

Ei kommentteja: