perjantai 24. huhtikuuta 2009

Uskonnot eksistentiaalisina asenteina

Ludwig Wittgensteinin ajattelussa oli, tämän positivistisista seuraajista huolimatta, uskonnolla merkittävä rooli. Hän toteaakin jo Tractatuksensa viimeisillä sivuilla, että vaikka maailma olisi viimeistä piirtoa myöten kuvattu ei elämänongelmiamme olisi vielä edes sivuttu. Nämä "elämänongelmat" tarkoittavat lyhyesti sanottuna etiikkaa. Kuinka elää? Miksi elää?

Etiikan koskettamat ongelmat eivät käsitä tosiseikkoja, niillä ei ole ankaran loogisessa mielessä tosiseikkojen kanssa mitään tekemistä. Etiikan ongelmat koskevat sitä, mikä saa elämämme näyttäytymään hyvänä taikka merkityksellisenä. (Heidegger puhuisi tässä olemisen avautumisena.) Uskonnollinen elämänmuoto on yksi tällainen eettinen "merkityksen antaja". Uskonnollinen kieli pohjautuu yleiseen ja määriteltävään, mutta hyvin omalaatuiseen kielipeliin. Uskonnollisten ihmisten harjoittama kielipeli kohdistuu "elämänongelmien" taikka "merkityksen annon" tematiikkaan. Uskonnolliset ilmaisut sisältävät ihmisen eksistentiaalisen "olemiskysymyksen", jota voidaan melko tarkasti kuvailla, mutta sen semantiikkaa ei voida eksplikoida loppuun asti. (Ostensio, semantiikan lausumattomuus.)

Kuten Heikki Kirjavainen sanoo, "uskonnollinen kieli saa merkityksensä ihmisen yrityksistä suhteuttaa itsensä elämän kokonaisuuteen" (Helenius, Koistinen, Pihlström 2003, 224). Kielen epämääräisyys ja metaforisuus uskonnollisessa kielipelissä johtuu kuitenkin siitä, että pyrkiessään esittämään koko todellisuuden, koko elämän sen valtavassa rikkaudessaan, joudutaan perinteisen kielellisen esittämisen rajat rikkomaan. Kuitenkin yritykset kuvata tätä "elämän kokonaisuutta" on mielekästä, "sillä juuri ilmaisuina elämään asennoitumisena tai elämän kokonaisuuden kokemisesta" (Ibid., 225) uskonnollinen kieli tulee ymmärtääkin. Uskonnollinen kieli tulee ymmärtää merkityksellisenä vasta kun ajattelemme sen suuntautuvan kaikkeen, "elämän kokonaisuuteen". Uskonnot toimivat eksistentiaalisinan merkityksen antajina, mutta uskontojen yksinoikeus tämä merkityksellisyys ei ole. Myös monet muut käytännöt ja kielipelit mahdollistavat tämän merkityksellisyyden, Heideggerilaisen "olemisen mielen" paljastumisen.

Ei kommentteja: