tiistai 10. helmikuuta 2009

Sumeita ajatuksia Horkheimerista

Horkheimer kirjoittaa:

"Nykyinen kovanahkaisuus luontoa kohtaan on tosiasiassa vain muunnelma länsimaista sivilisaatiota ylipäänsä luonnehtivasta pragmaattisesta asenteesta. Sillä on erilaisia muotoja. Turkismetsästäjä näki preeriat ja vuoret aikoinaan vain hyvinä metsästysmaina; nykyliikemies näkee maiseman vain tilaisuutena pystyttää savukemainoksia." (Välineellisen järjen kritiikki, s. 114)

Ihmisen alistaminen on Horkheimerille yhteydessä luonnon alistamiseen. Subjektiivinen rationaliteetti unohtaa sosio-ekonomisen ja poliittisen positioituneisuutensa. Subjektiivinen järki on subjektiivista juuri siitä syystä, että se järkeilyä tietystä perspektiivistä. Esim. liikemies näkee metsän mahdollisuutena mainostaa. Tässä Horkheimer tekee itseasiassa viittauksen Marxiin, jonka mielestä esim. sahanomistaja ja taiteilija eivät näe metsää katsellessaan samoja asioita. Sahanomistaja näkee metsässä raaka-ainetta, taiteilija kauneutta ja kuvauksellisuutta. Ihmisen alistaminen työlle tarkoittaa subjektiivisen järjen syntymistä. Kun ihminen tulee osaksi työnjakoa, hänen kuvansa maailmasta typistyy ja hänen järkensä kykenee operoimaan ainoastaan tämän tietyn perspektiivin sisällä. Se ei kykene kyseenalaistamaan omia päämääriään. Kapitalistisessa yhteiskunnassa luonto nähdään raaka-aineena, materiaalina tai korkeintaan oivana tapan myydä elintapoja ja brändejä. Objektiivinen järki sen sijaan mietiskelee luontoa vapaana kaikista etupyyteistä. Se kykenee arvioimaan päämääriä itsessään.

Koska ihminen ei pääse yli kokemuksensa rajojen, on meille avautuva luonto nähtävä osana inhimillistä todellisuutta. Muuttamalla luontoa ihminen muuttaa itseään; itseään muuttamalla ihminen muuttaa luontoa. Kokemuksen inhimillisyyden vuoksi kokemus ja tieto on aina olemuksellisesti eettistä. Kokemus ja tieto - sekä erityisesti totuus - ovat kaikki paitsi episteemisiä niin myös eettisiä käsitteitä. Subjektiivinen järki ei kykene käsittelemään arvoja, jolloin se ei myöskään kykene käsittämään omia normatiivisia sitoumuksiaan.

Objektiivinen järki tarkoittaa paitsi ihmisen luonnollistamista (ihmisen käsittämistä fyysiseksi, lihalliseksi olennoksi) mutta myös luonnon inhimillistämistä.

Ei kommentteja: