sunnuntai 11. tammikuuta 2009

Utopia ja materia

Koska materia ei voi hävitä, ei myöskään utopia voi olla ei-olevaa. Utopia on jotain joka ei vielä ole aktuaalisena, mutta on olemassa materiassa mahdollisuutena. Materialla on mahdollisuus ottaa utopian muoto. Utopian oleminen on sitä, että se jo on. Se on olemassa jo immanenssissa. Nietzschen kritiikki kaikkea tämän todellisuuden hylkäävää on otettava tosissaan. Haikailu tuonpuoleiseen, Abstraktiin utopiaan, on lopetettava ja tajuttava, että Utopia on jo läsnä tässä ja nyt. Allekirjoittaessamme materian häviämättömyyden lain, allekirjoitamme myös utopian olemassaolon, tosin hajautuneena ympäriinsä. Materia on häviämätöntä, ja koska utopiakin tulee käsittää materialistisesti, on tämä "toismaailmallisuus" jo nyt läsnä meissä. Transsendenssi on tullut immanentiksi. Utopia ei ole mikään ihmisyydestä irrallinen olio, vaan nimenomaan inhimillisessä toiminnassa ilmenevää. Aktiivinen poliittinen kamppailu on välttämätöntä. Ja nimenomaan poliittinen kamppailu, ei normatiivinen moralisointi.

Ei kommentteja: