maanantai 26. tammikuuta 2009

Suhteellisen totuus

Relativismi voidaan pelastaa totuuden ja tosiasioiden erottamisella. Tosiasia on funktiona käsitettävä yksittäinen todellisuuden kuva. Gilles Deleuzen mukaan tieteen tehtävä on hidastaa, jarruttaa, läpileikata äärettömällä nopeudella liikkuva kaaos; ottaa kaaoksesta pieni viipale havaintolaitteiden (myös ihminen pitää sellaiseksi käsittää) avulla. Tiede ottaa kaaoksesta funktioiden avulla äärettömän liikkeen keskiarvon. Tosiasia on tämä keskiarvo. Se ei ole "totuuden suhteellisuutta" vaan "suhteellisen totuutta". Näin siksi, että itse todellisuus, kaaos, ei tyhjene näihin kaaoksen läpileikkauksiin, tosiseikkoihin. Maailma ei ole tosiseikkojen kokonaisuus. Totuuden käsite tulee käsittää metafyysisenä terminä, joka kattaa sekä tosiseikat, että eettisen absoluutin, jumalan. Totuus kattaa niin tosiseikkoina käsitettävän kuvauksen maailmasta kuin olemisen merkityksenkin; mielekkään olemisen asennon.

Tämän vuoksi evoluutioteoria ei ole "totuus", vaan pelkkä tosiseikka. Jumalan kuolema tarkoittaa Totuuden tappamista tosiseikkojen avulla. Totuuden käsitteen pelastaminen vaatii siis eräänlaista metafysiikkaa. Se vaatii uskon hyppyä olemisen lämpimään syliin kylmästä tosiasioiden avaruudesta. Totuus sisältää aina eettisen komponentin.

"Filosofisten käsitteiden konsistenssina ovat [...] Tapahtumat (filosofia ymmärtää vain Tapahtumia), kun taas tieteellisten funktioiden referenssinä ovat asiaintilat (états de choses), tai niiden seokset (tiede ymmärtää vain asiaintiloja): 'Filosofia hakee käsitteillään asiaintiloista eräänlaista jatkuvaa tapahtumaa, kun hymyä ilman kissaa, kun taas tiede funktioillaan aktualisoi tapahtuman referoituvassa asiaintilassa, asiassa tai ruumiissa.' Kuitenkin nämä kaksi moneuden tyyppiä menevät todellisuudessa lakkaamatta ristiin toistensa kanssa käsitteet ja funktiot, tapahtumat ja asiaintilat. Mutta ne eivät ole 'saman linjan kaksi osaa, vaan kaksi erillistä linjaa'. On tosin totta, että funktiolla voi olla käsite mutta se on olemassa ainoastaan mikäli filosofia kykenee sen luomaan. Filosofia ja tiede ovatkin Deleuze'in mukaan eräänlaisia elämänmuotoja, jotka toteutuvat joko virtuaalisessa tai aktuaalisessa, käsitteiden parissa immanenssin tasolla tai funktioiden parissa referenssin tasolla." - Mika Ojakangas, "Filosofian manifesti" (Niin et näin, 2/94). (Referointi ja tummennus minun.)

Relativismi, mikäli se tekee eron tosiseikkojen (faktojen, informaation, jne. kaltaisten käsitteiden) ja totuuden käsitteitten välille, onnistuu vapautumaan myös siihen liittyvästä itseensä viittaavuuden ongelmasta. Jos tosiseikkojen avulla (kuten Nietzsche tekee "Moraalin alkuperästä" teoksessa ja Foucault koko tuotannossaan) tuhotaan usko ikuiseen totuuteen, on relativismi hyvin ja voimissaan. Jumala on Totuus ja totuuden saavuttamisen idea on pelkkä monoteistinen harha - josta tosin pidän mielelläni kiinni. Olen jotenkin kiintynyt siihen.

Ei kommentteja: