sunnuntai 30. marraskuuta 2008

Tärkeitä kysymyksiä Heideggerista

Filosofisystäväni Yhdysvalloista kysyy:

1) Luovuttaako tai unohtaako Dasein jossain suhteessa olemisestaan jotakin muiden Daseinien olemisen vuoksi?

2) Miten on mahdollista etta oleminen ja sen historia tulee ennen Daseinin maailman tulemista?

3) Onko “autenttinen oleminen” Daseinille parempaa olemista kuin paketetoitu oleminen (esim. uskonto)?

Minä vastaan:

1) Jos tarkoitat että "kadottaako" Dasein itsensä das Manina ollessaan, niin vastaus löytyy alta, kohdasta 3.

2) Dasein on ontologinen rakenne, joka kyllä paljastuu vasta kun yksittäinen Dasein sen paljastaa. Dasein on kuitenkin "jo heitettynä" olemiseensa - eli on jo olemassa jossain... Tämä kumoaa nähdäkseni Heideggerin oletetun solipsismin. Heidegger joutuu olettamaan toiset Daseinit jo ennen kuin Dasein tulee olemiseensa. Metafysiikan kielellä: Heidegger tekee oletuksen 'ulkomaailmasta'. Oleminen tapahtuu jo jossain - ei ala tyhjästä. Dasein hyppää olemiseensa ns. 'vauhdista'. (Onko pieni vauva Dasein, jos vauva ei kykene tematisoimaan maailmaa? Onko vauva olemassa? Jos Daseiniksi tuleminen vaatii välineellisen ja kielellisen toiminnan, niin pieni lapsi ei voi olla Dasein.)

3) Itse en siis ole Heideggerin kanssa samaa mieltä koko autenttisuuden kysymyksestä. Vastaukseni tulee siis puhtaasti eksegeettisesti horisontista: uskonnollinen oleminen voi olla H:lle olla autenttista olemista. Autenttinen oleminen tarkoittaa Heideggerille varsinaista olemista. Siis olemista, joka tapahtuu kohti kuolemaa. Kuolema paljastuu ahdistuksen virittyneisyydessä (stimmung). Epävarsinaisen (uneigentlich) olemisen tyypillinen piirre on se, että siinä Dasein kadottaa oman itsensä, lankeaa (verfallen) 'jutteluun' jne. julkiseen toimintaan, jolloin myöskään vastuun ottaminen omasta olemisesta, omasta toiminnasta 'täällä' ei ole mahdollista. Mitä uskonnolliseen olemiseen tulee, niin uskonnollinen (tai mystinen) oleminen voi antaa olemiselle mielen. Metafysiikkana (ajattelun ensimmäisen perustan olettavana ajatteluna) uskonto ei voi Heideggerin perspektiivistä olla uskottava.

Ei kommentteja: