maanantai 24. marraskuuta 2008

Radikaali paha ja kristinusko

"Sinänsä siis on ehkä hieman tarpeetonta syyttää nimenomaan kristinuskoa, (jolla on ilmenemismuotoja niin paljon, että on virheellistä puhua vain yhdestä ilmiöstä puhuttaessa kristinuskosta) sillä kyse on ilmiöstä, joka on tapana pesiä lähes kaikkiin uskomusjärjestelmiin. Onhan sitäpaitsi kristillisen perinteen ytimeen kuuluvan Jeesus-tarinan väkivallattomuudessa huomattavan paljon tällaista hyvä-paha-jakoa purkavia elementtejä mukanana", sanoi Jake kommenttilaatikossani.

Tarkoitukseni ei ollut syyttää ensisijassa kristinuskoa. Kristillisessä teologiassa kuitenkin nähdäkseni on usein korostettu hyvän ja pahan (Jumala-Saatana) dikotomiaa, ns. radikaalia hyvää ja radikaalia pahaa. Toisaalta: voitaisiin tietysti tulkita tämä kristillinen konsepti myös toisin, kuten se ehkä pitäisikin tulkita; nimittäin niin, että Jumala nähdään täydellisyytenä, hyvyyden täydellistymänä ja paha tämän täydellisyyden epätäydellisenä muotona. Syntiinlankeemuksen voidaan ajatella sanovan, että ihmisten maailmassa tällaista täydellistä hyvyyttä ei voi olla olemassa, mutta sitä voidaan lähestyä. Tätä täydellisyyttä ei kuitenkaan koskaan voi saavuttaa - näin siis Augustinus ja Luther nähdäkseni ajattelivat väittäessään ihmisen pelastuvan yksin uskosta ja armosta. Augustinukselle ihminen oli perustavasti epätäydellinen, synnillinen, mikä puolestaan estää täydellisyyden toteutumisen tässä maailmassa. Oman utooppisen ajatteluni termein tämä tarkoittaa sitä, että täydellisyyttä ei voi olla, se voi toimia ainoastaan epätäydellisen maailman kritiikin viittauspisteenä. Epätäydellisyydestä täydellisyyteen.

Totta siis on, että on ehkä hieman harhaanjohtavaa syyttää kristinuskoa radikaalin hyvän ja -pahan käsitteistä. Se kuitenkin täytyy muistaa, että myöhempi kristillinen teologia on tuottanut vallankäyttövälineekseen ajatuksen hyvän ja pahan radikaaliuudesta. Tätä ilmentää hyvin helvettipuhe, jonka rooli kristillisessä teologiassa on kyseenalaistunut viime aikoina.

"Viimeinen kristitty kuoli ristillä!", totesi jo Nietzsche.

Ei kommentteja: