lauantai 1. marraskuuta 2008

Kuinka käsitteitä luodaan? - Yritys ymmärtää jotain käsitteiden luonteesta

Käsitteet eivät elä missään tyhjiössä, eikä niiden luominen täten ole luomista merkityksessä ex nihilo. Pikemminkin käsitteet syntyvät vanhoja käsitteitä yhdistelemällä. Kielen ollessa erojen järjestelmä, myös uuden käsitteen tulee olla eri kuin ne käsitteet joista se on kehitetty. Täten uusi käsite emergoituu vanhoista käsitteistä siten, ettei se enää palaudu vanhoihin käsitteisiin - muutoin käsite ei merkitsisi mitään, ei olisi erojen järjestelmän osa. Se ei olisi 'eri' suhteessa vanhoihin käsitteisiin. Uuden käsitteen luominen on eron tekemistä vanhaan, uuden todellisuuden luomista. Se ei ole pelkästään perspektiivin luomista, vaan itse asiassa olemisen sinänsä luomista. Perspektiivi kun käsitteenä implikoi jonkin, mihin perspektiivi on suhteessa. Eri kulttuurien käsitys 'luonnosta' ei ole eri perspektiivi luontoon, vaan täysin eri 'luonto' kuin 'toiset luonnot'. Objektiivinen kokemus maailmasta voidaan havaita ainoastaan pragmaattisella tasolla, jolla Kantin 'oliot sinänsä' ja 'oliot meitä varten' yhdistyvät.

(Tämä kirjoitus ei ole tarkoitettu - toistaiseksi - vakavaksi propositioksi, vaan sitä on pidettävä pikemminkin eräänlaisena kielifilosofisena jäsennysyrityksenä.)

Ei kommentteja: