maanantai 24. marraskuuta 2008

Fasismin banaaliudesta

(Kommentti Sven Laaksolle.)

"Jo natsi-Saksan fasistit olivat inhimillisten naamioittensa [...] takana moninkertaisesti kammottavampia kosmisia demoja kuin Spielbergin dystooppiset kuvitelmat."

Hohhoijaa, mitä tuubaa. Tämähän ei ollenkaan pidä paikkaansa. Natsit eivät olleet mitään demoneita, ei Aatukaan. En tiedä mitä haet tällä takaa, mutta et ainakaan mitään historiatutkimukseen perustuvaa teesiä fasismista. Historiatiede on jo moneen kertaan osoittanut, kuinka natsien olennaisin piirre oli ns. "tavallisuus", "banaalisuus". Juuri tämän pahan banaalisuuden Hannah Arendt ottaa esille kirjoittaessaan Adolf Eichmannista, joka ei millään muotoa näyttäytynyt "demonina" tai "hirviönä", vaan oli itseasiassa melko tylsä ja harmaa henkilönä.

Natseissa ei ollut mitään demonimaista. Tätä tosiseikkaa ei pystytä käsittämään viimekädessä kristilliseen ajatteluun pohjautuvan "radikaalin pahan" vinkkelistä. Natsien toiminnot johtuivat suurelta osin harmaista, byrokraattisista, banaaleista akteista, joiden pahuus ei näyttäytynyt päälle päin. "Minä vain tein mitä käskettiin!", vastasi byrokraattinen, välineellinen järki. Kysymys pahasta on aina kysymys yhteiskuntajärjestyksestä. Natsien tekeminen jonkin demonisen, metafyysisen pahan ilmentymiksi on pelkkää filosofista sarjakuvaa; mustavalkoista ja latteaa.

Esim. Eichmannin ongelma oli hänen tietoisuutensa rakenne. Hän ei kyennyt ajattelemaan maailmaa eettisen perspektiivin lävitse, vaan näki etiikan palautuvan työsuorituksen. Arendtia lainatakseni: Eichmannin ongelma ei ollut siinä, että tämä ajatteli väärin, vaan siinä ettei tämä ylipäätään ajatellut.

"Fasistien psykologiaa ei voi ymmärtää, eikä heissä ole inhimillisiä [...] piirteitä"

Fasistien psykologiaa voi ymmärtää kuten kenen tahansa muunkin ihmisen. Fasismin tekeminen joksikin ilkeäksi, demoniseksi toiseudeksi, riistää velvollisuuden muuttaa vallitsevaa todellisuutta. Tällöin ainoa vaihtoehto on tuhota fasismi; murskata fasistit väkivalloin täydellisesti.

Jälkimmäisessä strategiassa syyllistymme kuitenkin itse samaan mihin natsit syyllistyivät juutalaisten, romanien, homojen, kehitysvammaisten, slaavien, yms. kohdalla. Kun teemme natseista toiseutta, joka pitää murskata, olemme edelleen välineellisen järjen alaisia, joka jakaa maailmaan hyvin vahvasti subjektiin ja objektiin. Tämä subjekti-objekti-jaottelun kärjistyminen johti näkemään ainoastaan arjalaisen rodun subjektina, ja kaiken muun luonnon (myös muiden rotujen) hyväksikäytettävänä, riistettävänä objektimassana. Natsismin tekeminen demoniseksi toiseudeksi sortuu juuri samaan välineelliseen järkeen: me, demokraattiset ja edistykselliset vasemmistolaiset, olemme subjekti, joka saa määritellä objektien kohtalon.

Fasistit elävät samassa maailmassa, samanlaisella psyykkeellä varustettuna kuin mekin. On vastuutonta ja harhaanjohtavaa väittää toisin.

Ei kommentteja: