keskiviikko 22. lokakuuta 2008

Kieli, Totuus ja tosiasiallisuus

Olematon sanoi...

"Dawkinsin ja Enqvistin poppoo hakeutuu itselleen sopivan vastuksen äärelle, joka löytyykin sitten fundamentalisteista ja heidän olevasta tosiasia jumalasta, koska molemmat ryhmät jakavat saman jumalakuvan.

Fundamentalistit ovat yhtä riippuvaisia dawkinsin ja enqvistin poppoon kritiikistä, kuin dawkinsin ja enqvistin kritiikki on riippuvainen fundamentalistien tosiasia jumalasta."

Toisin sanoen: heidän diskurssinsa asian tiimoilta on jokseenkin naiivia ja lapsellista. Kinastelu siitä "onko jumalaa vaiko ei?" on omasta mielestäni täysin turhaa: ei tietenkään ole. Jos siis Jumala käsitetään jonain läsnäolevana (havaittana, käsinkosketeltavana).

Agnostikot (tyyliin Esko Valtaoja) ovat saman asian vankeja. Heille asiat voivat näyttäytyä ainoastaan toisistaan erillisinä tosiasioina: ei kokonaisuuksina, muuta kuin teorian tasolla. Oleminen ei "koostu" pelkästään asioista jotka ovat läsnä, vaan myös asioista joita ei ole. Olemisen kysyminen heideggerilaisesti tarkoittaa kokonaisuuden kysymistä. Tämä nähdäkseni on filosofian oikeutus: filosofia maailmankatsomusten (ja maailmankatsomuksen - vallitsevan ideologian) kriittinen tarkastelu.

Kriittisyyttä ei tässä tule ymmärtää metodisena seikkana (a la kriittinen teoria), vaan myös uusien käsitteiden luominen ja siten eron tekeminen vallitsevaan kuuluu määritelmäni alaisuuteen: luomalla uusia käsitteitä luot uutta kuvaa maailmasta, jolloin suhtaudut väkisinkin kriittisesti näitä käsitteitä edeltäneeseen maailmankuvaan. Uusien käsitteiden luominen sanoo: vallitsevat käsitteet, tai mitkään käsitteet ylipäänsä, eivät ole ikuisia!

Samoin on myös laita luonnontieteellisen kielen. Se voi olla totta pragmaattisessa mielessä. Esineet todellakin ovat olemassa - tämän voimme havaita toiminnassamme. Törmäämme seinään koettaessamme kävellä siitä läpi - seinä ei siis voi olla pelkkä kielellinen konstruktio. Kuitenkin tämä tapa "todistaa" "ulkomaailma" on jokseenkin riittämätön: se jää läsnäolevien tasolle. Vaikka kuinka törmäilemme seiniin ja tolppiin, emme ole vielä törmänneet Totuuteen. Totuus koskee aina Olemisen kokonaisuutta. Totuus ei ole tosiasioiden kokonaisuus. Vaikka luokittelisimme kaikki maailmankaikkeuden tosiasiat emme vielä olisi päässeet Totuuteen. (vrt. Wittgenstein) Totuus on filosofian tutkimusalueeseen kuuluvaa.

Huh. Tulipas pitkä vastine. Näin sitä käy kun päästää ajatuksen liitelemään!

Ei kommentteja: