tiistai 17. kesäkuuta 2008

Antropoteismi




"
Every man is a god if he chooses to recognize himself as one" - Anton LaVey



Antropoteismi on kehittelemäni neologismi, uudissana, joka on yhdistää kaksi kreikan kielen sanaa 'antropos' (ihminen) ja 'theos' (jumala). Se on kattokäsite kaikille sellaisille filosofioille, jotka korostavat ihmisen jumalallisuutta jonkin transsendentin absoluutin sijasta. Tällaisia filosofioita ovat mm. satanismi, anarkismi, marxilaisuus, humanismi, transhumanismi, eksistentialismi, jne.

Näitä filosofioita yhdistää se, että ne nostavat luovaksi, maailmaa muuttavaksi ja hallitsevaksi tekijäksi ihmisen. Marxilaisuudessa inhimillinen työ on se voima joka luo maailmaa. Sama ajatus löytyy sekä Hegeliltä ja Rousseaulta. Satanismi ainakin laveylaisessa muodossaan korostaa nimenomaisesti ihmisen egoa ja sitä kuinka ihmisen itsensä tulee tulla jumalaksi. Sekä eksistentialismi että Nietzschen ajatus yli-ihmisestä korostavat molemmat ihmisen ensisijaisuutta arvojen määrittelijänä. Transhumanismi puolestaan ottaa ajatuksen ihmisen jumalallisuudesta täysin kirjaimellisesti: ihmisestä on tultava Jumala kuolleen kristillisen jumalan tilalle. Teknologiaa hyväksi käyttäen ihminen tekee itsestään kuolemattoman luontoa hallitsevan älyn. Geeni- ja nanoteknologia ovat lupaus paremmasta tulevaisuudesta.

Henkilökohtaiseksi tämän ajatuksen minulle tekee mm. se tosiasia, että olen joskus kuulunut Suomen Transhumanistiliittoon. Syvänä masennuksen ja ahdistuksen kautena lukion jälkeen pelkäsin suunnattomasti kuolemaa, maailmankaikkeuden lämpökuolemaa ja Auringon sammumista ja päätin tämä vuoksi, etten suostu koskaan kuolemaan. Päätin tulla Jumalaksi.

Transhumanisteissa näytti kuitenkin olevan se vika etteivät he huomioi teknologian itsensä ihmistä alistavaa luonnetta. Transhumanistit eivät huomaa että heidän tapansa erotella subjekti ja objekti johtaa siihen että teknologia, joka perustuu luonnon alistamiseen, alistaa myös ihmistä, koska tämä on osa sitä luontoa jota teknologia alistaa.

Mutta, mutta... Ongelma ei ole populistisen enviromentalismin tavoin näin yksinkertainen: ihmistä luonnon oliona luonnehtii nimenomaisesti se, että ihminen ylittää luonnon hänelle asettamia välttämättömyyksiä, joten tekniikka ja välineellisyys ovat olemuksellisia ihmisluonnolle (kuten Heidegger huomasi jo käyttäessään käsitettä 'zeug'). Kulttuuri käsitteenäkin implikoi vastakohtaisuuden luontoon nähden. Kulttuuri on jotain ihmisen luomaa. Ja mikäli jaamme ateismin, kuten useimmat antropoteistiset filosofiat tekevät, on ihminen maailman ainoa tunnettu luova voima, kaikki muu on kaaosta ja sattumaa. Ihminen on ainoa järjestyksen aiheuttaja kaaoksen keskellä.

Teknologia on nimenomaisesti luonnon, "kaaoksen", kesyttämistä. Teknologinen kokemusmaailma on täynnä Kuria ja Järjestystä. Valistukseen sisältyvä irrationaalisuus on juuri tässä. Välineellisesti koettu maailma johtaa meidät kohtelemaan toisia ihmisiäkin pelkkinä objekteina ja materiaalina. Antropoteismin humanistinen painotus tulee lähteä tästä huomiosta sekä produktiivisen käyttäytymisen painottamisesta.

Ihmisen jumaluus on todellisuutta. Jo Feuerbach sanoi, että heijastelemme taivaalle ihanteemme siitä, millaisia itse haluaisimme olla. Ihmisen jumaluus tulisikin ottaa tosissaa: kristillis-juutalainen ajatus paratiisista ja luvatusta maasta tulee olla myös sekulaarin maailmankatsomuksen keskipisteessä. Lupaus paremmasta on ihmisen jumallallisuutta: ihminen pystyy luomaan itselleen taivaan maan päälle. Tämä on sekulaarin eskatologian keskipiste.

(Ymmärrettävistä syistä en laske erilaisia radikaaliekologisia, ekosofisia tai syväekologisia ajattelutapoja antropoteistisiksi, koska ne kiistävät ihmisen luovan kyvyn. Pikemminkin he näkevät ihmisen osana valtavaa organismia - luontoa. Ihmisen kyky ylittää luonto on täten pelkkää degeneraatiota. Antropoteismin vastakohta on siis panteismi. Panteistista filosofiaa näyttäisi edustavan Althusser, Foucault, Spinoza, Spengler, Linkola yms. "Theos" tarkoittaa tässä sitä tekijää, joka määrää ihmisen essentian, "luo ihmisen". Antropoteisteilla se on ihminen itse, panteisteilla ne struktuurit, organismit joihin ihminen kuuluu. Antropoteismin ja panteismin välinen kiista on osittain sama kuin determinismin ja indeterminismin - teema, johon minun pitäisi tutustua paremmin.)


Ei kommentteja: